Logo: to the web site of Uppsala University

Läroplanen för förskolans strävansmål gör att arbetet kring modermålsutvecklingen kommer upp till diskussion allt mer. I studiens region har yttre stöd i form av modermålspedagoger tagits bort och uppdraget ligger nu enbart på förskolans pedagoger. Barn med annat modersmål än svenska är en utmaning för pedagogerna. 

Syftet med studien är att undersöka hur föräldrarna upplever att modersmålsstöd fungerar för barn med finska som modersmål. Forskningsfrågan var: hur upplever de finsktalande föräldrarna att deras barns språkutveckling i finska stöds i förskolan? Vad händer med barnets modersmål när pedagogerna inte talar finska utan bara erbjuder barnen att ta del av olika kulturuttryck på sitt modersmål.

På Gotland finns 610 invånare med finskt ursprung. Det finns en modersmålslärare, 15 grundskoleelever och 4 gymnasieelever som har modersmålsundervisning i finska. I den gruppen finns 12 föräldrar, som alla fick enkäten varav 10 svarade.

Studiens slutsats är att föräldrarna tycker att det inte fungerar med det modersmålsstöd som erbjuds nu. Det räcker inte med olika kulturuttryck på barnens modersmål med svensktalande pedagoger för att bibehålla språket, det behövs finsktalande pedagoger flera gånger i veckan i förskolan. Det är då språkinlärningen är som intensivast och det stödjer även andraspråksinlärningen.

Esikoulun (tässä päiväkodin) opetussuunnitelman toiveet merkitsevät sitä, että äidinkielen kehitystyö nousee yhä enemmän keskusteluun. Tutkitussa kunnassa tuki äidinkielenopettajien muodossa on poistettu ja tehtävä on nyt yksinomaan esikoulun opettajilla. Lapset, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi, ovat haaste esikoulun opettajille.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vanhemmat kokevat suomenkielisten lasten äidinkielen tuen toimivan. Tutkimuskysymys oli: miten suomenkieliset vanhemmat kokevat, että heidän lastensa kielen kehitystä tuetaan esikoulussa? 

Mitä tapahtuu lapsen äidinkielelle, kun esikoulunopettajat eivät puhu suomea, vaan tarjoavat sen sijaan lapsille mahdollisuuden osallistua erilaisiin kulttuuri-ilmaisuihin omalla äidinkielellään? 

Gotlannissa on 610 alkuperältään suomalaista asukasta. Äidinkielenopettajia suomen kielessä on vain yksi, äidinkielen oppilaita on 15 peruskoulussa ja 4 lukiossa. Tässä ryhmässä vanhempia on 12, joille lähetin kyselylomakkeen, johon sain 10 vastausta.

Tutkimuksen johtopäätös on, että vanhempien mielestä äidinkielen tuki nykyisessä muodossaan ei riitä.  Eri kulttuuri-ilmaisuihin osallistuminen ruotsinkielisten esikouluopettajien kanssa äidinkielen ylläpitämiseen ei riitä, vaan tarvitaan suomenkielisiä esikoulunopettajia useita kertoja viikossa esikoulussa. Silloin kielen oppiminen on kaikista tehokkainta ja tukee myös toisen kielen oppimista.